Karjala tulisi palauttaa Suomelle, koska…

Minua Karjalan poikana, sekä paljasjalkaisten karjalaisten lapsena isän että äidin puolelta, surettaa Venäjän puoleisen Karjalan palauttamisesta takaisin Suomelle käytävä keskustelu. Katsonkin asiakseni selventää, mitä Karjala Suomelle ja suomalaisille (historialliselta kannalta) merkitsee. Tämä kirjoitus perustuu osin Kalle Michelsenin esitykseen Viipuri – Menetetty kaupunki, raja ja jaettu identiteetti.

Viipuri, Viipuri, Viipuri. Viipuri oli 40-luvun Suomen toiseksi suurin kaupunki. Viipuri on perustettu 1200-luvulla, joten se oli Turun ohella suomen vanhimpia keskiaikaisia kaupunkeja. Viipuri oli aidosti kansainvälinen kaupunki ennenkuin muualla suomessa ulkomaalaisia liikkui ja asui hyvin vähän, jos lainkaan. Viipurissa kauppaa käytiin suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi ja useilla muilla kielillä. Aikalaiset kuvailevat Viipurissa vallinnutta tunnelmaa välittömäksi ja kanssakäymistä tavattoman mutkattomaksi. Etenkin jäykistelemätöntä tunnelmaa yleisiltä paikoilta tai ihmisistä saa nykyisin etsimällä etsiä mistä tahansa suomen kaupungista. Ehkäpä osa tuosta voitaisiin vielä saada takaisin, jos Viipurin uudelleenasuttaminen sujuisi suomalaisilta hyvin?

    Karjalainen identiteetti menetti alueluovutusten yhteydessä leijonosan. Viipuri oli Karjalan keskus ja tärkein kaupunki, jonka jättämää tyhjiötä Joensuu, Imatra tai Lappeenranta eivät ole onnistuneet täyttämään. Samalla menetettiin myös valtava määrä historiallista ja kulttuuriperintöä, joka tukisi meitä nykypäivän suomalaisia identiteettimme ja juuriemme etsinnässä. Sydäntäni särkee ajatella tämän yhden suomalaisuuden alkukodin, Karjalan, jakautumista kahden valtion välille. Tuskin millään kaupungilla on ollut yhtä tärkeä merkitys Suomen historiassa, kuin Viipurilla.

    Kaikille niille, jotka epäilevät Karjalan palauttamisen kustannuksia sanon mielipiteenäni, että tämä laiskanpulskeaksi käyvä kansa tarvitseekin tällaista haastetta! Suomesta kyllä löytyy sen verran tahtoa ja taistelumieltä, että yksi Karjala rakennetaan aina uudelleen.

    Lopuksi vielä kaunis murrenäyte Juha Vainion kappaleesta Sellainen ol’ Viipuri:

    ”Ties hää Knuuti poja passas,
    että syvämes ja vassas
    viipurlaise rakkaus
    assuukii vain.
    Torkkelista sain mie muiston
    alla koivun kauniin puiston
    rinkelii ko siult mie
    kerrankii sain.
    Muistat sie myös jottai muuta
    taisiha mie saaha sulta,
    Monrepoos myö kuuta ko
    niin kahen kasseltiin.”

    Mainokset

    Vastaa

    Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

    WordPress.com-logo

    Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

    Google photo

    Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

    Twitter-kuva

    Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

    Facebook-kuva

    Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

    Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

    %d bloggers like this: