Timo Tyrväinen, esimerkki tyhjästä puvusta

Katsoin Aktia pankin pääekonomistia Timo Tyrväistä vieraana TV2:n pressiklubi-ohjelmassa, ja en voinut välttyä vaikutelmalta, että Timo Tyrväinen kuuluu niihin asiantuntijoihin, joista Nassim Nicholas Taleb käyttää nimitystä ”tyhjä puku”. Tyhjällä puvulla hän viittaa näiden asiantuntijoiden osaamisen hyödyttömyyteen, mitä tulee näkemyksen antamiseen ”erikoisalaansa”, taloutta, koskevissa asioissa. Käsittelin NNT:n kirjaa Black Swan aiemmassa kirjoituksessani. Toinen mainio esimerkki tyhjästä puvusta on muuten Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Mistä tällaisen tyhjän puvun sitten tunnistaa? Kuuntele häntä puhumassa hetken verran. Tyhjät puvut rakastavat puhumista yli kaiken, joten tämä ei tuota ongelmia. Tyhjien pukujen puhe koostuu talouskielestä, joka kuulostaa satunnaisesta kuulijasta osaavalta ja asiantuntevalta. Talouskieli on kokoelma termejä, joiden merkityksen hallitsemalla kuulija voi kuitenkin seurata melko vaivatta näiden puhujien puheen sisältöä. Ensimmäinen havainto on, että tyhjien pukujen puheen sisältö koostuu toisten ekonomistien puheista toisin sanakääntein. Lue muutama taloutta käsittelevä artikkeli viikossa, niin huomaat, että tyhjät puvut keskittyvät toistelemaan toistensa sanomisia ilman omaa näkemystä. Yhdessä näiden ekonomistien näkemykset muodostavat konsensuksen, joka ohjaa keskustelua ja asioista lopulta päättäviä talousviisaita.

Tyrväinen ylisti maasta taivaisiin USA:n johdolla tapahtuvaa valtioiden massiivista talouselvytystä. Kritiikittä. Ylioppilas-lehden päätoimittaja esitti hyvän kommentin siitä, kuinka paljon vapautta taloustietäjille lehdistössä annetaan. Taloustietäjät saavat esittää melko vapaasti näkemyksiään ja ennusteitaan, ilman että niitä juurikaan kritisoitaisiin tai että niiden osuvuutta edes tarkasteltaisiin jälkikäteen. Tyrväinen kertoi havainneensa, että makrotalouden ennustaminen on hankalaa eikä ehdotonta varmuutta ole.

Ohjelman välissä oli lisäksi lyhyt toimittajan raportti makrotalouden ennustajien näkemyksistä sekä ennen 2001 teknokuplan puhkeamista, että nykyisen finanssikriisin koittaessa. Toimittaja havaitsi, että näkemykset olivat suurimmalta osalta totaalisen pielessä, tai osumatarkkuudeltaa korkeintaan kolikonheittoa (50%) vastaavia. Tyrväinen vain hymyili ruudussa. Tällaisille tyypeille annetaan näkyvyyttä mediassa ja heille maksetaan puheiden pitämisestä. Surullista on, että ihmisten näkökulmasta tällaisten teenlehdistä ennustajien näkemykset ovat jokatapauksessa arvokkaampia, kuin että näkemyksiä ei olisi lainkaan.

Mainokset

Yksi vastaus

  1. Erkki Liikanen puhuu pankeille mukavia ja Timo Tyrväinen vain pitää yllä työnantajansa profiilia. Timo Tyrväinen tulee siis halvemmaksi työnantajalleen kuin mainostoimiston värvääminen.

    Nämä siis eivät ole tyhjiä pukuja vaan näiden motiivina ei ole olla hyödyksi suurelle yleisölle vaan eräille muille. Liikanen tosin saa liksansa veronmaksajilta, muttei saa mitään feedbackiä veronmaksajilta.

    Talousmedia taasen tuottaa talousviihdettä myydäkseen mainoksia ja välittää vedätystä suurelle yleisölle.

    Yleensä ammattimaiset talousennusteet sensuroidaan suurelta yleisöltä. Joskus niistä näkee välähdyksiä, jos seuraa asioita tarkkaan.

    Pörssiyhtiötkin sensuroivat näkemyksensä markkinoidensa kehityksestä. Nokiakin huomasi raportoida SECille kiinalaisista piraattipuhelimista kilpailijoille vasta sen jälkeen kun niistä alkoi olla juttuja lehdissä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: